Filosofia

FI Filosofia

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia. Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan. Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

FI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Kurssilla opitaan, mitä filosofia on ja millaisilla menetelmillä filosofisia ongelmia pohditaan ja ratkaistaan. Kurssilla opiskellaan johdonmukaista päättelyä erilaisten harjoitusten kautta ja tutustutaan filosofian osa-alueisiin soveltamalla niitä omaan arkitodellisuuteen ja ajankohtaisiin ongelmiin. Erityisesti kurssilla korostuu tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissakin lukion oppiaineissa.

FI02 Etiikka

Keskeiset sisällöt – moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet – moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi – filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta – etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat – eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

FI03 Yhteiskuntafilosofia

Keskeiset sisällöt – yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat – oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen – vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi – työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen – poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma – yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina – ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

FI04 Tieto, tiede ja todellisuus

Keskeiset sisällöt – metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta – olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen – todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen – totuuden luonne ja totuusteoriat – tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen – tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde – selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

FI05 Filosofian kertauskurssi

Kurssilla laajennetaan filosofian pakollisen ja syventävien kurssien tietoja ja valmennetaan reaalikokeeseen. Kurssilla tutustutaan myös aiempien ylioppilaskokeiden tehtäviin sekä ajankohtaiseen filosofiseen keskusteluun.

FI06 Aristoteleesta ekofilosofiaan

Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen filosofian pääsuuntauksiin ja filosofien näkemyksiin ihmises-tä, luonnosta, maailmankaikkeudesta ja elämän tarkoituksesta. Kurssilla paneudutaan filosofian klassikoiden ajatuksiin sekä uusiin filosofisiin nä-kemyksiin (esim. ekofilosofia).